Kaupunkiluontoa

Vaikka emme ole vielä päässeet tutustumaan ympäröivään aavikkoluontoon, ei luontoelämyksiltä ole voinut välttyä täällä kaupungissakaan. Kun astuu ulos täällä rivitaloalueella, missä väliaikaisesti majailemme, kuuluu lähipuista sirkutusta ja jos jonkinlaista lintua lentelee naapuripihoilla.

Aavikko tulee kirjaimellisesti kaupungin keskelle, sillä pihoilla on kaktuksia, joista huomiotaherättävin lienee viereisen kuvan Saguaro-kaktus. Tällainen monta metriä korkea, monihaarainen saguaro on parisataa vuotta vanha. Kyseessä onkin varsinainen
kaktushotelli: paikallinen gila-tikka (gila woodpecker) on hakannut siihen koloja, joissa muut linnut pesivät. Jos malttaa kuumuudelta hetken seistä kaktusken lähellä hiljaa, huomaa pian, että se on täynnä elämää, pieniä päitä kurkkii ulos koloista.

Lähistöllä voi nähdä myös pienenpieniä, säihkyvänvärisiä kolibreja (hummingbird), tässä Nikon ottama kuva yhdestä viime tammikuussa.

Eilen bongasimme puistossa kirkkaanpunaisen pikkulinnun, joka osoittautui ihan yleiseksi lajiksi  (vermilion flycatcher, pyrocephalus rubinus).

Toisessa puistossa näimme maaoravia (round-tailed ground squirrel), aika söpöjä otuksia, jotka kurkkivat koloistaan.

Vielä emme saaneet näistä otuksista kunnon kuvia, sillä emme jaksaneet raahata Nikon paparazziputkea ympäriinsä. Joudun siis vielä tyytymään Wikipedian linkkeihin, joista uteliaimmat voivat katsoa, miltä nämä otukset näyttävät.