Eläimellistä menoa

Sunnuntaina pääsimme sitten vihdoin eläintarhaan. Reid Park Zoo on jo pitkään ollut mielessä kohteena, mutta halusimme odottaa ilmojen viilenemistä.  Aamu olikin mukavan raikas ja päivä silti aurinkoinen, ihan täydellinen eläintarhavisiitille siis. Eläimet olivat aktiivisia, eikä meilläkään ollut turhan tukalaa.

Eläintarhan portilla tuli Benjaminille ensin itku silmään, kun ei mentykään sinne tutulle lintulammelle, jonka hän auton ikkunasta oli jo tunnistanut. Eihän lapsi voinut tietää, mitä oli tulossa, vaikka eläintarhasta oltiin puhuttukin. Pettymys muuttui pian ihmetykseksi ja iloksi, kun heti kulman takana tepasteli tiikeri kavereineen.

 Suurin elämys taisi kuitenkin olla elefanttien näkeminen. Niitä katsottiin pitkään ja hartaasti. "Tuut, tuut, tuut!" sanoi lapsi.

Eläintarhasta löytyivät monet muutkin pojan eläinkirjasta tutut eläimet, kuten kirahvi, seepra, strutsi, jääkarhu, flamingo, kilpikonna. Ainoastaan leijona poikasineen oli päiväunilla, eikä siis näyttäytynyt.

Kokonaisuudessaan eläintarhakäynti oli oikein onnistunut. Tarha oli kävijäystävällisesti rakennettu, niin että eläimet olivat tarhan ulkoreunoilla ja ihmiset sisäympyrällä ja näin kaikki nähtävä aika kompaktisti lähekkäin. Amerikkalaista tehokkuusajattelua ehkä, tyyliin koe ja näe kaikki tämä tunnissa, mutta kyllä se vaan varsinkin pienen lapsen kanssa toimi. Jotenkin eläimet eivät myöskään näyttäneet onnettomilta, vaan varsinkin elefanttien, seeprojen ja kirahvien elinympäristöt näyttivät viihtyisiltä. Täkäläinen ilmasto toki sopii niille ainakin paremmin kuin pojhjoismainen. :D  

Jos siis olet Tucsonissa lapsiperheen kanssa vierailulla, voin kyllä suositella tätä eläintarhaa!