Mitä täällä ameriikanmaalla tehdään lokakuisena lauantaina? No mennään tietysti kurpitsajahtiin paikalliselle maatilalle! Buckelew Farm Tucsonin länsipuolella järjestää kurpitsanpoimintaa ja muuta oheistoimintaa koko perheelle. Sää oli paikallisen lokakuinen eli aurinko helotti siniseltä taivaalta ja lämpötila lähenteli +40C astetta, vaikka kello oli vasta 11. Jihuu!
 |
| John Deere |
Kurpitsapellolle matkattiin kotoisasti traktorikyydillä ja kuljetusvaunussa oli tietysti katos. Benjamin pääsi heti ihailemaan erilaisia traktoreita, monet niistä tuttuja omasta traktorikirjasta.
Pellolla hypättiin traktorin kyydistä pois ja siitä heti vaan etsimään täydellistä kurpitsaa! Benjamin ei tosin aluksi ollut kovin innoissaan kuoppaisesta pellosta vaan lähti traktorin perään juoksemaan. Pian hän kuitenkin ymmärsi pääsevänsä pian toisella traktorilla takaisin ja malttoi kiinnostua kurpitsoistakin.
Eipä siellä helteisellä pellolla kauan viitsinyt kykkiäkään. Onneksi täydellinen benjamininkokoinen kurpitsa löytyikin helposti ja ihan läheltä. Pian pellonreunalta saapuikin jo seuraava traktorikyyti, jolla pääsimme takaisin lähtöpaikalle. Vaunussa katoksen alla muita matkustajia odotellessa ehti katsella mahtavia maisemia ja muiden metsäläisten saaliita. Järkäleenkokoisiahan ne jotkut kurpitsat olivat, joita ihan nuoret pojatkin sinne vaunuun raahailivat. Eräs äiti istui itse vaunuissa vauvansa kanssa ja huuteli miehelleen ohjeita mitä kurpitsoita tuoda. Eivät tainneet olla ensikertalaisia.
Jättivät onneksi meille ensikertalaisillekin jotain. Tämä kahden paunan painoinen pikkukurpitsa näytti aika säälittävältä niiten jättiläisten rinnalla, mutta meille se oli se täydellinen kurpitsa. Eikä tullut kalliiksi... ;)
Ainiin. Olisi siellä ollut vielä maissipeltolabyrintti, johon olisi voinut mennä seikkailemaan. Ei huvittanut tuossa helteessä. Jälkeenpäin kuulimme, että eräs perhe oli soittanut hätänumeroon eksyttyään sinne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti