Jälkikesää

Jälkikesä täällä vaan jatkuu, hellepäiviä piisaa. Jotakin on kuitenkin muuttunut kuumimmasta kesästä: vaikka päivällä lämpötilat nousevatkin hellelukemiin (siis jopa yli +37C), auringon laskiessa viilenee nopeasti ja yöt ovat kunnolla viileitä, niin että aamulla on ihanaa tuossa pihalla. Olemme myös nauttineet puistoleikeistä aamupäivisin, ilma on ollut aivan mahtava.

Oli aivan luksusta, kun eräänä päivänä kunnon ukkonen viilensi ilman jo iltapäivällä. Siitä ilosta olin Benjaminin kanssa pihalla puolitoista tuntia leikkimässä ja vielä intaannuin juoksulenkille juuri ennen auringonlaskua. Ihan mahtavaa, vaikka eka juoksulenkki kahteen vuoteen ei nyt muuten ollut herkkua. Benjamin istui joggerissa ja päristi koko matkan ihan innoissaan, äitiä kannustaen. Seuraavana päivänä taas tehtiin juoksu/kävelylenkki joen rannassa, punaisen laskevan auringon painuessa vuorten taa. Ei hullumpi alku lenkkeilylle!


Pation kukat kukkivat nyt toden teolla. On uskomatonta, miten nopeasti kukat lähtivät kukoistamaan. Nyt piha näyttää ihan kotoiselta!

Muuten täällä ollaan aikamoisen myllerryksen keskellä. Nikon työpaikka osoittautui ihan fiaskoksi ja lopulta Niko jätti erohakemuksensa viime perjantaina. Nyt näyttää siltä, että joudumme taas muuttamaan, koska täällä lama on iskenyt niin rankasti, että kunnollisesti palkattua työtä on todella vaikea löytää, varsinkaan jos ei ole työkokemusta täältä. Nikon kansainvälisellä kokemuksella head hunterit ovat kuitenkin olleet hyvin kiinnostuneita. Tällä viikolla Nikoa on haastateltu jo muutamaan otteeseen Skypen kautta. (Oli muuten kiva kuulla tuttua ääntä Skypeä testattaessa, Kiitos M! :D)  Työtarjouksia muualta on jo tullut ja muutto näyttää aika todennäköiseltä.

Tunnelmat ovat ristiriitaiset. Toisaalta ollaan onnellisia siitä, että hyviä työtarjouksia on näin pian tullut. Toisaalta harmittaa, jos pitää lähteä täältä, koska ollaan niin hyvin sopeuduttu tänne. Ja sitä syksyä ja talvea ollaan kyllä niin odotettu, tuntuu hölmöltä lähteä nyt, kun kuumin ja rasittavin aika on ohi ja kaunein tulossa. Toisaalta, jos ajattelen, mitä kaikkea on jo ehditty tehdä ja kokea, on tämä ollut hyvin antoisaa aikaa. Ei siis niin harmita, jos joudutaan lähtemään.

Katsotaan nyt, mitä uutta tämä tuo tullessaan. Mitkähän seikkailut meitä seuraavaksi odottavat?